~ Ilta jälleen saapuu,
on aika käyä nukkumaan.
Missä viipyy uniherra,
nukkumatti nimeltään.
Nukahtaa mä tahtoisin,
unohtaa murheet nää.
Liian väsyny yksin enää nukahtamaan.~
~Unelmaa mä koitin tavoittaa,
jonkun viereen jäädä nukkumaan.
Mä särjin onneni tyhmyydestäni,
ja siitä mä kärsin aina vaan.
Miksi mä oon tälläinen,
sitä kukaa muu ei tietää vois,
kuin minä ainiaan. ~
Lost butterfly
Taas viikko melkein menny, kuulunu hyvää ja huonoa.
Eilen mulla alko kamalan voimakas selkäkipu, ikinä ei ikinä, oo tällästä ollut.
Olin Sonjalla yötä niin makasin sen sängys mahallaa ja ku yritin nousta nii ku sormia napsauttamal kipu alkoi. Kävin heti takas maate ja pyysin Sonjaa hieromaan selkää, jos se auttais mutta ei. Sitten kun yritin nousta nii ei jumankaut sitä kipua.. Kävin aamul terkkaril nii se vaa sano et särkylääkettä ja yritä liikkua, ettet jää vaa makaamaan.. Mm'm aina tuo sama SÄRKYLÄÄKE.... Ota sitä se auttaa... eipä oo auttanut yhtää.. Suoraa sanottuna mua vituttaa tollanen. Miksi lääkärit ei voi olla päteviä ja ottaa asiat tosissaan... Toivottavasti kummiski kipu helpottaa kaikest huolimatta. Oon nyt miettiny otanko lävistykset pois vai en? Tuntuu jotenki paremmalt olla ilman niitä ku ei oo mitään "ylimääräist" huulis kii.. Saa nähä miten käy, jääkö korut vai annanko mennä umpee. Miettimistä...
Ensviikol on 3 koetta ja sit pitäis olla kaikki itsenäisen opiskelun eli fysiikka,matikka ja pelasta maapallo tehtävät tehtynä ja kokeesta pitää päästä läpi.. Pieni stressi. En enään tiiä haluanko opiskella vaatetusalaa vai mietinkö tosissaa ammatin vaihtoa.. Ahdistaa olla koulus ja opettajat...
Nyt mä jatkan lepäämistä, heihei!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti