♔ Runoja vuosien takaa osa 2 ♔

   ~Kun katson sinuun, näen toivon valoa,

mikä syttyy pimeydessä loistamaan.

Olen onnellinen, niinkuin tähti taivaalla.

Olet minun kuuni, joka valaisee tietäni.

Olen sinun tähtesi, loistan vain sinulle.

Ilman sinua, minä sammun ja tukahdun,

kun kynttilän tuli.~

 - Lost butterfly

~Tyttö pienoinen talvi-iltana pimeässä vaeltaa,

etsien omaa pientä kiiltävää tähteä,

jonka liian nopeasti menetti.

Tyttö pienoinen puunrungolle istahti,

ja hiljaa vaipui uneen.

Kettu tuo vilkas tytön syliin istahti,

ja tyttö pienoinen heräsi.

Kettu lähti kulkemaan pientä helminauhaa pitkin,

tyttö pienoinen ketun perään lähti.~

- Lost butterfly

~Tyttö tuo hiljainen, 

kätkee sisälle sen tuskan, 

jott kukaan ei enään huolehtisi hänestä.

Hän päättää pärjätä omilla jaloillaan,

koska hän tietää sen kuin eilisen,

että mikään ei palaa enään ennalleen.~

- Lost butterfly

Tää on mun elämä ja paljon on edessä

Mä en osaa sanoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sen tiedän että tänä syksynä mä en ole menossa opiskelemaan enään vaatetuspuolta eli minusta ei tule artesaania, enkä vieläkään valmistu. Syynä ei tietenkää oo laiskuus, vaan moni eriasia kuten oppisuunnitelma muuttuu kokoajan, en pysy muitten perässä, en osaa piirtää vaatteiden kaavoja yksin jne.. Syitä on monia, mutta ne jääköön sanomatta. Suurin syy miksi koulu lähti viime vuonna menemään kovaa vauhtia ojaan oli se kun muutin omilleni. Siitä taas tuli se ettei jaksanu mennä kouluu vaan jäi nukkumaan kotiin ja poissaoloi alkoi kertymään. Siitä taas seuras stressi ja koska syksy on hankalaa aikaa mulle ainakin niin loppujen lopuksi sairasloma kutsui. Miksi kaikki tapahtui näin? Ehkä iso syy oli että ekana vuonna mulla oli mukavin ja ihanin luokanvalvoja, mutta sitten tokana vuonna eräs toinen opettaja palasi "lomalta" ja tuli sen mukavan opettajan tilalle. Se vaikutti muhun suuresti koska en tykänny tästä, joka palasi lomalta. Yhtenä päivänä huusin vaa ja lähin koulusta pois koska hän sai mun hermokäyrän nousemaan nii nopeasti.. Että sellasta.

Elomarkkinat olivat tos 11.8-13.8.

Kävin siel kiertelees paljonkin, mut ostin laukun ja tietysti rasiallinen vadelmia myös. :p

Mulla ei oo sen erikoisempaa asiaa tällä kertaa.

Heihei!

Böö

Jälleen täällä taas kirjoittamassa jotaki turhaa.

Joulu oli ja meni. 

Olin isäni luona viettämässä joulua, käytiin mummolla syömässä joulupuuro, sitten tultiin kotiin ja oltii hetki siinä. Lähin isäni ja isosiskoni kanssa hautausmaalle viemäs vaarin haudalle kynttilän. Sen jälkeen tultiin kotii ja alettii tekemää ruokaa. Ruoka oli taas niin hyvää että ja sitten avattiin joululahjat. Siis niitä tuli aika paljon tänä vuonna, mul ei oo niistä nyt kuvaa mut kerron.

Joululahjat 2015:

- Lahjakortit Anttilaan, tokmannille ja cybershoppiin

- Minions pyyhe

- Minions eväsrasia 

- Minions lautapeli

-  Pieni paistinpannu

- Sähköhammasharja

- Viltti

- Suihkushampoota, meikinpuhdistusainetta, huulikiilto, minions hiusshamppoo

- PALJON mun lempi pillimehua

- Suklaata, karkkeja, marmelaadia

- Marenkei

- Ravity pehmolelu

- Led-kynttilöitä

Siinä ne vissii oli, en enempää muista.. :D

Uudenvuoden vietin äitini luona.

Koulussa olen vielä 17.1 asti sairaslomal ja yritän saada sitä kesään asti.

Huomenna vien Kirpun leikkauksee, sinänsä pelottaa aikas paljon mut eiköhä se mee hyvin. :)

Jepsjeps, mut nyt heiheii..

★ Uusia runoja ja kuulumisia ★

~ Ilta jälleen saapuu,

on aika käyä nukkumaan.

Missä viipyy uniherra,

nukkumatti nimeltään.

Nukahtaa mä tahtoisin,

unohtaa murheet nää.

Liian väsyny yksin enää nukahtamaan.~

~Unelmaa mä koitin tavoittaa, 

jonkun viereen jäädä nukkumaan.

Mä särjin onneni tyhmyydestäni,

ja siitä mä kärsin aina vaan.

Miksi mä oon tälläinen,

sitä kukaa muu ei tietää vois,

kuin minä ainiaan. ~

Lost butterfly

Taas viikko melkein menny, kuulunu hyvää ja huonoa.

Eilen mulla alko kamalan voimakas selkäkipu, ikinä ei ikinä, oo tällästä ollut.

Olin Sonjalla yötä niin makasin sen sängys mahallaa ja ku yritin nousta nii ku sormia napsauttamal kipu alkoi. Kävin heti takas maate ja pyysin Sonjaa hieromaan selkää, jos se auttais mutta ei. Sitten kun yritin nousta nii ei jumankaut sitä kipua.. Kävin aamul terkkaril nii se vaa sano et särkylääkettä ja yritä liikkua, ettet jää vaa makaamaan.. Mm'm aina tuo sama SÄRKYLÄÄKE.... Ota sitä se auttaa... eipä oo auttanut yhtää.. Suoraa sanottuna mua vituttaa tollanen. Miksi lääkärit ei voi olla päteviä ja ottaa asiat tosissaan... Toivottavasti kummiski kipu helpottaa kaikest huolimatta. Oon nyt miettiny otanko lävistykset pois vai en? Tuntuu jotenki paremmalt olla ilman niitä ku ei oo mitään "ylimääräist" huulis kii.. Saa nähä miten käy, jääkö korut vai annanko mennä umpee. Miettimistä... 

Ensviikol on 3 koetta ja sit pitäis olla kaikki itsenäisen opiskelun eli fysiikka,matikka ja pelasta maapallo tehtävät tehtynä ja kokeesta pitää päästä läpi.. Pieni stressi. En enään tiiä haluanko opiskella vaatetusalaa vai mietinkö tosissaa ammatin vaihtoa.. Ahdistaa olla koulus ja opettajat...

Nyt mä jatkan lepäämistä, heihei!

Where have you been?

"Pimeä saapuu,

hän on ystävä

johon voi luottaa;

joka ilta hän tulee luokseni."

Hei, pitkäään ajan jälkeen!

Viimeksi olen tänne kirjoittanut heinäkuussa? vissiikin. 

Ei vaa ole ollut inspiraatiota kirjoittaa mitään, mutta nyt päätin et yritän joka viikko jotaki edes kirjoittaa.

Mitä mulle kuuluu?

- Mulle kuuluu ihan hyvää. Koulussa yrittänyt olla ja saada hommat tehtyä siellä.

Nyt sain tietyt attoaineet itsenäiseen opiskeluun että ma ja ti on mulla vapaita 5.10 asti.

Riski peli se nyt on mutta kyllä kaikesta selvitään. 

Oon lukenut aika paljon runoja, että saisin taas kiinnostuksen niitä kirjoitella. 

Mä muutin elokuun alussa Kirpun kanssa Haminaan asumaan.

Onhan tää joo tietty erilaista ku nyt pitää itsestä huolehtia ja kaikkea muuta. 

Tämä syksy ei ole ollut yhtä raskas kuin muut aikasemmat syksyt. Ei ole ollut mitään alakuloisuutta, onneksi. Vaikka koulussa menee nyt miten meneekään. 

Viime viikonloppu oli juuri täydellinen.

Perjantaina olin eka koulussa ja sitten kaksoissisko tuli mun luo viikonlopun ajaksi.

Sillo oli valojen yö ja haluttii käyä kuitenki keskustassa.

Ensin mentii kirjastoo ja siel oli 0,20snt poistokirjoja ja ostin 3 kissakirjaa ja laktoosittomat ja gluteenittomat herkku- kirjat. Sen jälkee kävimme apteekissa ja ku ihmisiä oli jo ihan hirveesti aateltii et mennää mun luo nyt. Noh sitten kuitenki haluttii mennä käymää bastionissa. Siel oli vaa siihen aikaan jotaki ruokapaikkoi ja karkkikota + pomppulinna. :D Eli ei ollut mitään nähtävää. Sen jälkee lähettii keskustaa ja mentii suomalaisee kirjakauppaa. Kaksoissiskoni osti minulle minions tarroja, koska rakastan niitä. :'D Sitten tulimme takaisin mun luo ja katsottii mun keittiön ikkunasta ilotulituksen. Tänä vuonna se oli huikea! :)

Lauantai meni mun luon ollessa ja sunnuntaina kaksoissisko lähti kotia päin.

Ei ole pitkää aikaa ollut noin kivaa viikonloppua! Oli ihanaa viettää rakkaan kaksoissiskon kanssa kunnon siskosaikaa. <3 

En nyt tähän muuta oikein keksi kirjoittaa!

Seuraavaan kertaan, heihei! :)

"Ikäväni soittaa yksinäisen lauluni,

tulen luoksesi  siltaa pitkin,

tunnetko minut vielä?

Muuttunut olet,

niin olen minäkin,

erisuuntiin lähdimme kuitenkin."

Aika

Aika menee menojaan, 

mutta mä jään katsomaan taakseni.

Aika menee menojaan,

mutta mä takerrun menneeseen.

Aika menee menojaan,

mutta ikävää mä jään kaipaamaan,

Aika menee menojaan,

mutta miksi mä en voi unohtaa.

Aika menee menojaan,

mutta mä itseäni syytän ainiaan.

Aika menee menojaan,

mutta mä haluaisin mennä ajassa taaksepäin.

Aika menee menojaan,

mutta mä haluaisin kaiken ennalleen.

Aika menee menojaan,

mutta mä haluaisin virheeni korjata vaan.

Aika menee menojaan,

mutta ei kyyneltäkään tuu.

Aika menee menojaan,

mutta mä jään katsomaan taakseni.

♔ Runoja vuosien takaa ♔

v. 2013 - 2014

~Joukossa ihmisten yksin oon, 

sua etsien vaan.

Katselen ympärille,

kaatuan maahan itkemään.

Havahdun siihen näen sinun juoksevan luokseni.

Viimeinen pisara tipahtaa kädellesi.

Suljen silmäni viimeisen kerran.

Olen turvassa.~

- Lost butterfly

~Kerran mä tunsin sen,

tuon onnellisuuden.

Sitä vaikea oli tavoittaa,

kuin kuuta nousevaa.

Mutta sitten kun sen menetin ja kadotin.

Kadotin myös itseni.~

- Lost butterfly

~Ei kukaan mua voisi täällä rakastaa.

Aina vaan etsin sitä oikeaa. 

Pian ymmärrän mä sen.

En ole täydellinen.

Yksin mä tähän synkkään maailmaan taas jään.

Aina vaan etsien sitä ainoaa, joka voisi minua rakastaa.~

- Lost butterfly

v. 2012

~Vaeltelin metsässä etsimässä itseäni, 

kunnes lumi peitti maan.

En löytänyt enään tietä, 

jota olin aina tottunut kulkemaan.

Olen eksynyt väärälle polulle, 

jota jalkani lähtivät kulkemaan.

Ääni päässäni hoki kokoajan käänny,

 ennen kun on liian myöhästä.

Liian kauan aikaa pimeässä vaeltelin, 

yrittäen löytää jotain, 

mitä ei voinut koskaa löytää. 

Polkuni ei ole enään valoisa ja pitkä,

 siitä on tullut pimeä ja mutkainen.

Pysähdyn, koska polku oli kadonnut.

 En tiiä minne mennä,

 polku tuo kultainen aina mukanani vie.~

- Lost butterly 

~ Tyttö on eksynyt,

ei löydä tietä takaisin. 

Muistoihin takertunut ja itseään satuttanut. 

Yksin tyttö jatkaa matkaa, 

kunnes puun runkoon tyttö pienoinen kompastuu ja maahan hän paleltuu. ~

- Lost butterfly